Siniviiva.fi -sivustolla käsiteltiin aiemmin Liigan ongelmia sarjasysteemin kanssa.

Pohjustavassa artikkelissa annoin näkemyksen A+B-liigasta, jossa olisi mukana 20 suomalaista jääkiekko-organisaatiota. Kaikilla olisi vähintään 3000 katsojaa vetävä kotihalli sekä riittävä markkina-alue.

A+B-systeemillä toimiva Liiga pyörähtäisi käyntiin yksinkertaisuudessaan niin, että ensimmäisellä kaudella pelattaisiin 20 esittämäni joukkueen kesken kolminkertainen runkosarja, josta kahdeksan parasta joukkuetta selvittävät tiensä pudotuspeleihin taistelemaan Suomen mestaruudesta.

Runkosarjan kymmenen parasta joukkuetta muodostaisivat seuraavaksi kaudeksi A-sarjan ja kymmenen heikointa joukkuetta B-sarjan.

Kaikki 20 joukkuetta olisivat saman organisaation alla ja pääsisivät käsiksi Liigan TV-rahoihin sillä erotuksella, että A-sarjan joukkueet nauttisivat hieman suurempaa rahaa kuin B-sarjan joukkueet.

Jokaisella kaudella A- ja B-sarjan joukkueet pelaisivat keskenään kuusinkertaisen kauden eli 54 ottelun mittaisen runkosarjan. Kummassakin sarjassa kahdeksan parasta joukkuetta pääsee puolivälieriin.

A-sarjan heikoin joukkue tippuisi suoraan B-sarjaan ja B-sarjan mestari nousisi automaattisesti A-sarjaan.

A-sarjan yhdeksäs joukkue pelaisi karsinnat B-sarjan kakkoseksi sijoittunutta joukkuetta vastaan ja ottelusarjan voittaja pelaisi seuraavalla kaudella A-sarjassa. B-sarjan kaksi heikointa joukkuetta päättäisivät kautensa runkosarjaan.

Kilpailukyky takaisin

Tässä mallissa jokaisella kaudella olisi etenkin A-sarjassa todella suuret panokset runkosarjassa. Taistelu kahdeksannesta sijasta olisi aina karmivaa runkosarjan viimeisille viikoille asti. Kyseessä on joko taivas eli pudotuspelit tai helvetti, eli putoamiskarsinnat.

Mikäli A-sarjan joukkueessa tapahtuu romahdus taloudellisesti tai pelillisesti, niin joukkue tippuu B-sarjaan, josta taas organisaatio pystyisi hakemaan järjestelmällisesti vauhtia.

Yksi tai kaksi kautta B-sarjassa omien lupauksia ajamista sisään ja tämän jälkeen satsaukset, jotka nostavat joukkueen jälleen takaisin pääsarjaan taistelemaan Suomen mestaruudesta seuraavalla kaudella.

TV-raha pitäisi B-sarjassa pelaavan joukkueen kuitenkin kuivilla, joten isku ei olisi sellainen mikä se olisi tänä päivänä, jos Liiga-joukkue tippuisi Mestikseen.

Iso merkittävä tekijä sarjassa olisi myös se, että jokaisella joukkueella on jokaisella kaudella merkityksellisiä otteluja. Pelasit A- tai B-sarjaa, niin aina on tarjolla oman sarjan pudotuspelit ja runkosarjassa panokset korkeat, mikä houkuttelee paikallisia ihmisiä katsomoihin.

Mahdollisuus uskomattomaan TV-tuotteeseen

Runkosarjassa ja molempien sarjojen pudotuspeleissä olisi mahdollisuus luoda hurja TV-tuote. Jokaisella runkosarjan peliviikolla joukkueet pelaisivat kolme ottelua. Pelipäivät olisivat tiistaista lauantaihin.

Vuoroviikoin A-sarja pelaisi tiistaina, torstaina ja lauantaina, kun taas B-sarja pelaisi ottelunsa keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina.

Arkena viiden ottelun kierros käynnistyisi 18.30 ja lauantaisin vuoroviikoin A-sarjan viisi ottelua kello 16.00, ja B-sarjan ottelut kello 19.00.

Kun peliviikolla on vuorossa perjantain ja lauantain ottelut sarjassa, niin kamppailut olisivat aina samaa joukkuetta vastaan, samalla paikkakunnalla. Se loisi asetelmia joukkueiden välille ja lisämielenkiintoa viikonlopun kamppailuille.

Lauantain ottelujen ympärille TV-yhtiö pystyisi rakentamaan seitsemän tunnin TV-paketin, jossa seurataan Liiga-kierrosta ja pystytään analysoimaan kamppailuja. Seitsemän tunnin TV-lähetys on jo tuttua Pohjois-Amerikasta amerikkalaisen jalkapallon puolelta.

Pudotuspeleissä toiminta jatkuisi samanlaisena, mutta pienemmällä joukkue- ja ottelumäärällä.

Jääkiekkoliiton parhaat sarjat pienemmälle kustannukselle

Jääkiekkoliittoa 20 joukkueen Liiga hyödyttäisi myös merkittävästi. Nyt jääkiekkoliiton alaisissa sarjoissa Mestis on korkein sarjataso ja tämän alla on Suomi-sarja.

Liiga ottaisi Mestiksestä standardit täyttävät organisaatiot mukaansa, niin jääkiekkoliitto pystyisi tekemään todella ison monilohkoisen sarjan valtakunnan seuraaviksi parhaimmille joukkueille.

Menneellä kaudella Suomi-sarjassa pelasi 14 joukkuetta ympäri Suomen. Mestiksessä pelasi 12 joukkuetta myös ympäri Suomen.

Jäljelle jäävät joukkueet yhdistettäisiin 2-divisioonan joukkueiden kanssa ja luotaisiin maantieteellisesti fiksut lohkot, jotta kustannukset pysyisivät joukkueilla mahdollisimman alhaalla. Tässä pohjana pystyisi käyttämään nykyistä 2-divisioonan kuuden lohkon jakoa.

Nykyisellä systeemillä monet Mestis- ja Suomi-sarja -joukkueet pelaavat todella korkeilla kustannuksilla ilman suurempia tuloja. Matkustuskulut ovat Suomessa järkyttävän korkeita ja suurin osa alasarjoissa pelaavista pelaajista joutuvat tekemään töitä jääkiekon rinnalla.

Lisäksi Liiga-joukkueet velvoitettaisiin tekemään yhteistyötä ainakin yhden jääkiekkoliiton alaisen seuran kanssa. Näissä esimerkiksi Liiga-joukkueiden nuoret pelaajat voisivat kerätä kokemusta ja tästä palvelusta Liiga-joukkueet maksaisivat yhteistyöstä korvausta.

Tämä tekisi suomalaisesta sarjajärjestelmästä huomattavasti mielenkiintoisemman. Pääsarja olisi laadukas ammattilaissarja ja jääkiekkoliiton alla kyseessä on enemmän harrastuin ammattilaistoiminta.

Myös jääkiekkoliiton alaisten sarjojen joukkueet voisivat ostaa paikkansa Liigan B-sarjaan, mikäli määritellyt reunaehdot täyttyvät. Tähän kolme merkittävää tekijää olisi hallin riittävä koko kapasiteetin osalta, markkina-alue ja riittävän laadukas juniorituotanto.

Suomalaisessa urheilussa on vain isoja ongelmia rappeutuneiden perustusten purkamisessa. Suomessa, kun on luotu järjestelmiä, jotka pysyvät pystyssä ilman suurempia iskuja, niin näistä harvoin halutaan luopua ja niitä harvoin halutaan kehittää.

Analyysissä on valmis pohja, jota voi vapaasti lähteä kehittämään.

Nico Oksanen