Leijonauutiset hämmästeli viime viikolla naisten maajoukkueen maalivahtivalintoja Ruotsin EHT-turnaukseen.
Eniten kummastusta herätti se, että Suomen maalivahtikaksikkoon nimettiin Pohjois-Amerikassa PWHL-liigassa eli ”naisten NHL:ssä” pelaava Sanni Ahola.
Kummastusta siksi, että Ahola (pääkuvassa) ei ole pelannut tällä kaudella minuuttiakaan, ja kaiken lisäksi hänen joukkueensa Ottawa Chargen kauteen valmistava harjoitusleiri on käynnissä samaan aikaan Ruotsin-turnauksen kanssa.
Maajoukkueen johdolla olisi ollut valittavissa esimerkiksi maajoukkuekonkari Meeri Räisänen. Myös Aurora-liigassa erinomaisesti pelanneet Kiekko-Espoon Minja Drufva ja KalPan Salla Sivula lienevät vilkuilleet puhelintaan kutsusoiton toivossa.
Jos näyttöpaikka olisi annettu jollekulle näistä, Ahola olisi päässyt seuransa harjoitusleirille sen sijaan, että istuu maajoukkueen penkillä.
”Maalivahteja ei ole lukittu”
Räisänen, 35, pelaa kolmatta kautta miesten kakkosdivisioonassa Laukaan Gladiatorsissa. Räisänen on ilmoittanut julkisesti tavoitteekseen pelata ensi talven olympialaisissa, jotka olisivat hänelle uran neljännet.
Entistä kummallisemmilta valinnat vaikuttavat ulospäin Naisleijonien keskiviikon Sveitsi-ottelun perusteella.
Ahola ei pelannut vieläkään kauden ensimmäisiä minuuttejaan, vaan maalilla torjui Aurora-liigassa HPK:ta edustava Anni Keisala. Tälle kertyi 2-1-voitossa kymmenen torjuntaa.
Naisleijonien maalivahtivalmentaja Tuomas Tarkki ei ollut halukas kommentoimaan valintoja, kun Siniviiva kysyi niistä häneltä ennen Ruotsin-turnausta.
– En lähde se enempää spekuloimaan, miksi joku on mukana ja joku ei. Ahola pelaa sarjassa, joka alkaa maajoukkuetatapahtuman jälkeen. Ja ihan samanlainenhan tilanne on elokuun EHT-turnauksessa. Sinnekin pelaajat tulevat pelaamatta peliäkään, Tarkki sanoi.
Keisala ja Ahola ovat muodostaneet Naisleijonien maalivahtitandemin kolmissa edellisissä MM-kisoissa. Ulospäin syntyy vaikutelma, että myös Milano-Cortinan olympialaisissa pelaava maalivahtikaksikko on jo lukittu.
Tarkin mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
– Ei ole (lukittu). Meillä on hyvä tilanne, koska maalivahtiosasto on Suomessa vahva. Taso on tosi hyvä. Naiskiekkokin alkaa mennä siihen, että pelaajat pelaavat useassa eri sarjassa. Suomen Aurora-liigassa, Ruotsissa, PWHL:ssä, yliopistosarjoissa… Itse olen suht levollinen, Tarkki sanoi.
– Meillä on vain kolme tapahtumaa ennen olympialaisia, eli vähän treenejä ja pelejä. Siksi jokaisen pelaajan arki ratkaisee, kuten kaikessa tekemisessä, hän huomautti.
”Pelkästään hyvä asia”
Myös Iltalehti kiinnostui Leijonauutisten esiin nostamasta aiheesta sen verran, että haastatteli Tarkkia ja Räisästä.
Räisänen ei halunnut puuttua valintoihin, mutta kertoi, että vielä kesällä Tarkki oli pitänyt hänen pelaamistaan miesten sarjassa pelkästään hyvänä asiana.
– Kesän lopulla juttelin Tarkin kanssa ja kysyin hänen mielipidettään siitä, että pelaan miesten kanssa. Hän sanoi näkevänsä sen pelkästään positiivisena, Räisänen kertoi Iltalehdelle.
– Minä en pysty ottamaan valintoihin kantaa muuten kuin tekemällä oman työni hyvin, hän sanoi.
Räisäsen mukaan päävalmentaja Tero Lehterä ei ole ollut häneen yhteydessä. Sitä hän ei tiennyt, onko Tarkki nähnyt hänen pelejään.
Räisänen ei halunnut kommentoida asiaa enempää Siniviivalle.
Miten periferiaa tarkkaillaan?
Siniviiva kysyi Tarkilta, millä tavoin hän on pystynyt tarkkailemaan miesten kakkosen tapaista ”periferiaa”.
– Kun pelaajat pelaavat ympäri maailmaa, nykyään on se hyvä puoli, että on Leijonat-tv:tä ja Wisehockeyta ja erilaisia alustoja, joilta pelejä pääsee näkemään. Sveitsin liiga taitaa olla ainoa, jonka pelejä ei suoraan näe, Tarkki kertoi.
Siniviiva kysyi Tarkilta myös, miten hankalaa on arvottaa sarjoja keskenään, kun jollekin kohdalle janaa pitäisi sijoittaa miesten kakkosdivari naisten eri sarjojen joukkoon.
– Jokaisella sarjalla on omat ominaispiirteensä. Ei ole kyse vain esimerkiksi miesten kakkosen ja Aurora-liigan vertailusta. Tempo on hyvin erilainen ja tilanteet tulevat eri tavalla eri sarjoissa. Kaikki sarjat asettavat tietyt haasteet arvioijalle, Tarkki sanoi.
– Esimerkiksi Pohjois-Amerikan yliopistosarja NCAA on kova sarja. Siellä on monta konferenssia, ja taso on tosi kirjava. Pelaa maalivahti missä sarjassa tahansa, tämän tekemistä arvioidaan aina suhteessa vasteeseen. Ja kansainväliset pelit ovat vielä eri maailma, hän pohti.
Joulukuussa erilainen joukkue
Joulukuun Helsingin-turnaus on siis pelaajien viimeinen olympianäyttöpaikka maajoukkueympyröissä. Tarkin mukaan joukkue saattaa hyvinkin elää myös maalivahtien osalta.
– En pysty sanomaan, tuleeko Sanni Ahola tai muut PWHL-pelaajat tuolloin mukaan. Tässä tullaan siihen, että nämä pelaajat ovat ammattilaisia, ja seurat maksavat heidän palkkansa.
– Totta kai pitää olla jonkinlainen suunnitelma. Ja pitää olla myös suunnitelmat B ja C. Uskon, että joulukuussa kasassa on vähän pakon sanelemanakin erilainen joukkue, Tarkki kommentoi.
Harri Pirinen
