Jääkiekon kotimainen pääsarja, tätä nykyä pelkästään Liiga nimeä totteleva sarja on todella oudossa tilanteessa.

Liigan toiminta lähti käsistä kauden 2013-14 jälkeen, kun Helsingin Jokerit siirtyi sarjasta pelaamaan KHL:n. Liigaan napattiin nopealla sykkeellä kolme joukkuetta Mestiksestä lisää, jotta sarjassa pystyttiin paikkaamaan Jokerien lähdöstä aiheutuvia tulonmenetyksiä.

Nyt Jokerit on jälleen Suomessa ja Liiga on todella suurissa ongelmissa koko kuvion kanssa. Jokerit pelaa Mestistä ja repii halleihin enemmän yleisöä kuin monet Liiga-seurat Suomen pääsarjassa.

Liigassa pelaa 16 joukkuetta ja näistä 12 pääsee suoraan pudotuspeleihin, joten runkosarja on menettänyt täydellisesti merkityksensä.

Sarjan kilpailukyky pelaajamarkkinoilla on täysin kuihtunut eikä satunnaiskatsojia enää katsomoissa liikaa nähdä.

Mennyt kevät oli Liigalle jättimäinen piristysruiske, kun Lappeenrannan SaiPa ja Kuopion KalPa mittelivät finaaleissa.

Taloudellisesti tämä kuitenkin satutti, kun Nokia Areena ei ollut finaaleissa käytössä.

Nokia Areenalla pelaavat Tappara ja Ilves toisivat finaaleihin tai edes välieriin päästessään Liigan yhteiseen kassaan huomattavasti suuremman rahapotin kuin KalPa ja SaiPa. Ilves toki pelasi välierät, mutta taipui KalPalle ja kohtasi pronssiottelussa Rauman Lukon.

Liigan neljän parhaan joukossa olisi siis kolme todella pienen markkinan joukkuetta, kun parhaimmillaan siellä voisi olla Turun Palloseura, Helsingin IFK ja kaksi Tampereen seuraa.

Lypsävä lehmä olisi tyhmä ampua

Liigasta puhuttaessa on vuosikaudet käyty keskustelua siitä, mikä on oikea ja mikä väärä määrä joukkueita kyseisessä sarjassa.

Nyt joukkueita on 16 ja se on ehdottomasti liikaa. Pitkään Liigaa operoitiin 14 joukkueen voimin ja sitä ennen 13 joukkueen voimin. Yleinen puhe täydellisestä määrästä osuu 12 joukkueen Liigaan.

Suomessa suurin ongelma ammattilaisjääkiekossa on se, että Liiga on oma toimijansa ja Mestis taas jääkiekkoliiton alainen sarja.

Liiga ja Mestiksen välille on jo pitkään viritetty erilaisia karsintoja, mutta kuten kevään karsintasarjassa Lahden Pelicansin ja Jokerien välillä nähtiin, niin ei Mestiksessä ylivoimainen joukkue pysty lähtökohtaisesti haastamaan edes Liigan heikointa joukkuetta.

Suurin syy tähän on budjetti ja sitä myöten pelaajamateriaali. Jokerit oli rakentanut Mestiksen mittapuulla kovan joukkueen, mutta Pelicansista irtosi vain yksi voitto ja sekin kovan taistelun jälkeen.

Mestiksestä pitäisi pystyä suoraan nousemaan Liigaan, mutta tästä monimutkaisen tekee Liiga-lisenssi.

Liiga on omana toimijana määritellyt Liiga-lisenssille arvon. Arvo on toissijainen, sillä Liigasta ei suoranaisesti yksikään organisaatio ole suoriltaan valmis putoamaan eli antamaan lisenssiä ilmaiseksi pois.

Liigan heikoimman joukkueen pitäisi olla valmis luopumaan lisenssistä. Eihän jokaista Mestiksen voittanutta joukkuetta vaan voisi vuosi toisensa perään nostaa Liigaan, mikäli tämä joukkue olisi valmis tai kykeneväinen lisenssin ostamaan. Liikettä tuli tapahtua molempiin suuntiin.

Liiga on luonut itsestään käytännössä ilmaisen lypsylehmän. Liigassa on käytännössä ihan sama, miten organisaatiot menestyvät, niin talous pysyy jollain tavalla tasapainossa eikä ylimääräisiä paineita enää haluta luoda.

Tällä hetkellä 16 Liiga-organisaatiota nauttii hyvistä TV-rahoista ja luottaa siihen, että kotipeleissä käy tarpeeksi yleisöä.

Sponsoreilta revitään rahat pois näkyvyydellä, mutta oikeaa pelillistä stressiä menestyksen suhteen ei ole, joten asiat vetämällä vuodesta toiseen vihkoon ja mikään ei tule muuttumaan.

Kaksi sarjaa ja kaikki saman katon alla

Liigan ympärillä on mitä erikoisempia sarjavirityksiä nähty vuosien aikana. Tuorein on Ilta-Sanomien kirjoituksen mukaan sellainen, jossa sarjassa oli 18 joukkuetta jaettuna kahteen maantieteelliseen lohkoon, joissa olisi yhdeksän joukkuetta.

Idea ei sinällään ole huono, mutta se ei vielä poistaisi faktaa koko sarjan suuresta ongelmasta, eli liiallisesta joukkuemäärästä.

Liiallisen joukkuemäärän isoin ongelma on siinä, että sarjan pelillinen vaatimustaso laskee. Suomessa ei yksinkertaisesti riitä tasokkaita pelaajia 18 eri joukkueeseen, kun ei meinaa riittää pelaajat edes 16 joukkueeseen.

Pelaajat toki riittävät, mutta siitä maksetaan hintaa sarjan viihdyttävyydessä ja sitä myöten maksavissa katsojissa.

A+B -liiga?

Yksi ajatus uudesta järjestelmästä olisi se, että nykyisten Liiga-organisaatioiden ja Jokerien lisäksi kartoitetaan Suomen jokainen jääkiekkojoukkue, joka omaa yli 3000 ihmistä vetävän jäähallin ja tarpeeksi suuren kaupungin.

Näitä joukkueita löytyy kolme kappaletta ja ne ovat TUTO Hockey, RoKi ja Joensuun Kiekko-Pojat.

Näistä joukkueista muodostetaan 20 joukkueen kokonaisuus yhden ison katon alle. Ensimmäisellä kaudella joukkueet ovat yhdessä sarjassa, joista kymmenen heikointa joukkuetta muodostavat B-liigan ja kymmenen parasta A-liigan.

Tämän jälkeen sarjat pelataan kuusinkertaisena runkosarjana jokaisella kaudella läpi. Kahdeksan parasta joukkuetta kummassakin sarjassa pääsee pudotuspeleihin.

A-sarjan heikoin joukkue putoaa suoraan B-sarjaan, josta B-sarjan mestari nousee A-sarjaan. A-sarjan yhdeksänneksi sijoittunut joukkue karsii B-sarjan hävinnyttä finalistia vastaan.

Tämä toisi kilpailua A-sarjaan merkittävästi lisää, sillä kahdeksas sija vie puolivälieriin ja yhdeksäs sija karsintasarjaan.

Taloudellisesti 20 Suomen elinvoimaisinta joukkuetta kuuluisivat saman TV-sopimuksen alle, sillä erotuksella, että A-sarjassa pelaavat joukkueet saavat kovemman TV-rahan kuin B-sarjan joukkueet.

Tässä tapauksessa A-sarjasta esimerkiksi HPK:n tippuminen B-sarjaan ei tarkoittaisi konkurssia, joka olisi nykyisessä mallissa hyvinkin todennäköinen kuvio, jos HPK tippuisi Liigasta Mestikseen.

HPK rakentaisi B-sarjassa uutta runkoa parin kauden ajan ja pyrkisi tämän jälkeen nousemaan takaisin sarjaan, jossa panoksena on Suomen mestaruus.

Kun järjestelmä on lähtenyt pyörimään, niin jääkiekkoliiton alaisten sarjojen joukkueet voivat tietyt reunaehdot täytettyään, kuten esimerkiksi hallin riittävä koko, ostaa lisenssin pääsarjaan ja tulla 11. joukkueeksi B-sarjaan mukaan.

Tämä avaisi myös jääkiekkoliiton alaiset sarjaportit täysin uudella tavalla. Jääkiekkoliitto ja uudistunut Liiga pystyivät tekemään yhteistyötä, jossa jokaisella Liiga-joukkueella olisi vähintään yksi yhteistyöseura jääkiekkoliiton sarjoissa, missä Liiga-joukkueen nuoret pelaajat voisivat saada kokemusta miesten peleistä ja kehittyä kohti Liiga-kaukaloita.

Kävi virityksissä miten tahansa tulee Liigan lähitulevaisuudessa pystyä tekemään kovia ratkaisuja, jotta sarja on hengissä vielä kymmenen vuoden päästä.

Muussa tapauksessa oman oksan sahaaminen tulee väistämättä päätökseensä, eikä siitä ole enää helppoa tietä nousta ylös.

Nico Oksanen