Muistan sen yhä tarkasti.
Syntymäpäivälahjaksi saamani ensimmäisen Rauman Lukon kausikorttini kaudelle 1985–1986.
Vaaleanpunaisen pahvilehdykän kolmannelle sivulle se oli painettu tyylikkäisiin, tasaisiin palstoihin: SM-liigan otteluohjelma.
Vasemman palstan päällä oli otsikko: 1. kierros. Sen alla päivämäärien kera Lukon ottelut järjestyksessä kaikkia muita yhdeksää joukkuetta vastaan. Pelipäivät torstai ja sunnuntai.
Vieressä 2. kierros, alla ottelut samassa järjestyksessä samoja vastustajia vastaan, mutta nyt koti- ja vierasottelut olivat vaihtaneet paikkaa
3. kierros oli identtinen ensimmäisen ja neljäs toisen kanssa.
Simple as that.
X X X
40 vuodessa teknologia on kehittynyt valtavasti ja tekoäly korvannut arkijärjen. Ehkä juuri siksi Liigan kauden 2025–2026 otteluohjelman tulkitseminen vaatii vähintään pythagoraan lauseen ymmärtämistä tai mieluummin piin desimaalien täydellistä osaamista.
Otteluohjelma on (taas) hirvittävä sillisalaatti.
Ensin Liiga onnistui tappamaan kaiken huuman kauden aloituksesta sillä, että sarja käynnistyi syyskuisena tiistai-iltana kuudella ottelulla. Liiga ohoi: sarjat aloitetaan täysillä kierroksilla!
Typeryyden kruunasi se, että seuraavana päivänä viime kevään finalistit SaiPa ja KalPa kohtasivat – SaiPan kotihallissa Lappeenrannan Kisapuistossa.
Jos kerran finaalipari piti panna pelaamaan toisiaan vastaan kummankin ensimmäisessä ottelussa, tämän olisi pitänyt tapahtua Kuopiossa Niiralan Montussa, jossa mestaruusviiri olisi pitänyt nostaa kattoon jo tuolloin. Tästä en huomioi vastaväitteitä.
Nyt KalPa sai juhlansa vasta viisi päivää sarjan alkamisen jälkeen.
Mutta tämä on vasta alkua. Ohjelma on täynnä outouksia, epäloogisuuksia ja suoranaisia typeryyksiä. Aivan kuin se olisi tekoälyn laatima.
Jo keskiviikon jälkeen ollaan tilanteessa, jossa osa joukkueista on pelannut neljä ottelua, osa vain kaksi.
X X X
Liigalla riittää selityksiä. Yksi on se, että CHL-pelit sotkevat ohjelmaa ja että CHL:ssä pelaaville joukkueille halutaan taata lepopäiviä. Ostan tämän osittain. Tosin CHL:ää pelattiin viimeksi elokuussa, seuraavaksi lokakuun kahtena ensimmäisenä viikonloppuna.
Toinen selitys on se, että otteluohjelman halutaan olevan ”tasapuolinen” ja kolmas se, että seuroille halutaan antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan otteluohjelmaansa tiettyjen raamien sisällä.
Käytännössä nämä tarkoittavat, että jokainen seura saa suunnilleen yhtä monta perjantain ja lauantain kotiottelua, jolloin alkoholipitoisia juomia myydään halleissa eniten.
Lisäksi jokainen joukkue kohtaa jonkun seuran kuudesti, jonkun vain kahdesti. Myös näillä ”paikallispelipareilla” on haluttu kumartaa seuroille (eli lisätä alkoholin myyntiä). Seurat, joille näillä ”paikallisotteluilla” on todellisuudessa mitään merkitystä, ovat Lukko ja Ässät sekä Ilves ja Tappara. Näissä ottelupareissa on oikeasti ylimääräistä jännitettä, joka nostaa myös yleisömääriä. Muut ovat täysin keinotekoisia.
Tiettyjen joukkueiden peräkkäisten päivien kohtaamiset, niin sanotut back-to-back-pelit kummankin kotikentällä, ovat tietyllä tapaa perusteltuja.
Muutoin otteluohjelma on nyt Liigan tavoitetilan vastaisesti täysin epätasapuolinen ja epäurheilullinen. Se jopa vääristää sarjan tärkeintä asiaa, kilpailullisuutta.
Tämä taas on tavallaan loogista. Liiga on jo vuosikaudet pyllistänyt kilpailullisuudelle antamalla sarjan paisua 16 joukkueen pullataikinaksi. Kun rivissä huutaa 16 toimitusjohtajaa omia halujaan ja vaatimuksiaan, kokonaisuus ei ole hallittavissa. Liiga haluaa tarjota jokaiselle rääkyjälle saman verran nallekarkkeja samoina karkkipäivinä, mutta se on mahdotonta.
X X X
Kaikesta edellä kerrotusta seuraa muun muassa tällaista:
JYP aloitti sarjan kotiotteluilla Ilvestä ja Jukureita vastaan. Sitten se pelaa kaksi peliä, kunnes kohtaa taas Ilveksen, pelaa taas kaksi peliä kohdatakseen jälleen Jukurit.
KalPa ja Tappara kohtaavat kahdesti kuuden päivän välein eri paikkakunnilla. Sama juttu Kärppien ja Sportin kohdalla. SaiPa taas pelaa neljään päivään kolme kotiottelua: ensin 1.10. HPK:ta vastaan, sitten peräkkäisinä päivinä 3. ja 4.10. Sportia vastaan.
Tämä oli vasta lämmittelyä. Kuulkaapas Sportin alkuohjelmaa: Neljän ensimmäisen kierroksen aikana kaksi ottelua Kärppiä vastaan kuuden päivän välein. Kolmessa seuraavassa pelissä kahdesti vastassa KooKoo, kahdeksan päivän välein. Sitten ”normipeli” Ilvestä vastaan, jonka jälkeen mainittu vierastupla SaiPaa vastaan. Tämän jälkeen neljässä seuraavassa pelissä kahdesti vastassa Ässät.
Neljässätoista ensimmäisessä ottelussaan Sport kohtaa kahdesti Kärpät, KooKoon, SaiPan, Ässät ja HPK:n. KalPan se kohtaa ensimmäisen kerran kauden 24. ottelussaan 29. marraskuuta – ja heti seuraavassa pelissään viisi päivää myöhemmin. Sport ja HIFK kohtaavat ensimmäisen kerran Sportin kauden 28. ottelussa 13. joulukuuta eli juuri ennen joulutaukoa.
Sport ja HIFK tosin ovatkin se pari, joka kohtaa toisensa koko kaudella vain kahdesti.
X X X
Joku siellä kysyi jo, miten tämä kaikki liittyy tasapuolisuuteen tai urheilullisuuteen. Esimerkiksi siten, että jos jollakin joukkueella (kuten HIFK:lla tämän kauden alussa) on suurta vajausta miehistössään, joku tällaista joukkuetta vastaan pelaava voi saada pisteet ns. helpommalla.
Muutoinkin joukkueiden vire vaihtelee suuresti kauden eri vaiheissa. Kun itsellesi sattuu huonompi jakso ja vastustajalla on homma ”mintissä”, ja pelaatte vastakkain kahdesti muutaman päivän sisään, pisteet voivat mennä 0–6.
Tai itse olet ehkä pelannut kaksi ”ylimääräistä” ottelua sarjan kärkijoukkuetta vastaan ja hävinnyt molemmat, kun samoista sijoista kamppaileva joukkue on voittanut kahdesti sarjajumbon.
Näistä tulee valtava ero, kun pisteitä ynnäillään keväällä vaikkapa sijoilla 12 ja 13.
Otteluohjelman kummallisuudet johtuvat osittain seurojen haluttomuudesta taipua rytmillisesti järkevämpään aikatauluun, eli käytännössä kyse on siitä kaljanmyynnistä.
Pelaaminen peräkkäisinä päivinä on pelaajille riskialtista, mutta toisaalta se tarjoaa enemmän väli- ja harjoittelupäiviä viikolle. Ja tuplapelit samassa paikassa samojen joukkueiden kesken vähentävät matkarasitusta.
Ja toki: otteluohjelman laatiminen on valtava palapeli, varsinkin kun siinä pitää ottaa huomioon bara bada bastu, muut konsertit ja monenlaiset markkinat – niitä kun järjestetään samoilla areenoilla kuin jääkiekko-otteluita.
Silti Liiga on mennyt seurojen kuuntelemisessa ja paapomisessa liian pitkälle. Toista on oikeassa ammattilaissarjassa eli Ruotsin Elitserienissä, jossa pelipäivät ovat televisioyhtiön käskystä tiistai, torstai ja lauantai – piste.
Se, että Liigan otteluohjelma alistetaan oluttynnyreiden tyhjentymisvauhdille, kertoo vain siitä, että Liiga ei itsekään luota päätuotteensa, jääkiekon, vetovoimaan.
Ilmainen vinkki seuroille. Kun päätuotteen laatu ei riitä, myykää arki-iltoina hallilla vaikka kunnon illallista tai iltapalaa. Oikeasti.
Ja Liigalle: Kun (liiallisuuksiin paisuttamanne) joukkuemäärä sen kerrankin mahdollistaa, pankaa nyt herran tähden jokainen joukkue pelaamaan neljä ottelua jokaista vastaan tasaisessa rytmissä.
Ihan niin kuin 40 vuotta sitten.
Harri Pirinen
