Kanadan esityksistä Milanon olympiafinaalin loppua kohden paistoi muun muassa turhautuminen, väkinäisyys ja yliyrittäminen. Yllättäen kaikki tämä kiteytyi parhaiten Nathan MacKinnonissa.
Helpoimmin nähtävissä ollut virhe oli ohi laukominen tyhjillään ammottavasta maalista. MacKinnonilla oli kaikki maailman aika, mutta laukaus meni ohi.
Vähintään yhtä nolo hetki nähtiin jatkoajalla.
Connor McDavidin epätoivoinen maalintekoyritys ja Cale Makarin kuriton vastaantulo löivät alkutahdit Kanadan pupellukselle Yhdysvaltojen voittomaalissa, mutta MacKinnonin osuus oli anteeksiantamaton täysin toisesta syystä.
McDavidin ja Makarin yrittäessä liikaa MacKinnon yritti liian vähän. Colorado Avalanchen supertähti lähestyi irtokiekkoa pehmeästi ja kysellen, ja Zach Werenskin ottaessa häneen pienen kontaktin, pelaaminen loppui kokonaan kesken.
Yliyrittäminen osoittaa ainakin hetkellisesti tilanteen vaatimaan tasoon nähden liian heikkoa henkistä kypsyyttä, mutta se on kuin liukuhihnalta tulleiden Connor Hellebuyckin paraatipelastusten jälkeen ymmärrettävää.
Velttous, pehmeys ja yrittämisen puute ovat kuitenkin edes hetkellisesti sellaisia asioita, joita ei Stanley Cup -voittajalta soisi näkevänsä.













