Nuoret Leijonat 2016 – kymmenen vuotta myöhemmin: Emil Larmi oli ensimmäisessä oikeassa urheilutapahtumassaan ujo nuori poika. Sittemmin ura on vienyt moniin MM-kisoihin ja NHL:n porteille.
Urheilijoiden urapolut kulkevat hyvin erilaisia reittejä.
Esimerkiksi jääkiekon nuorten MM-kilpailut on tapahtuma, johon voi osallistua urallaan hyvin eri vaiheissa olevia pelaajia.
Nuorten Leijonien vuoden 2016 maailmanmestarijoukkue oli tästä hyvä esimerkki.
Suomen kolmas maalivahti Emil Larmi tuli kisajoukkueeseen Mestiksestä Heinolan Peliitoista.
Larmia kuukauden nuorempi Mikko Rantanen oli varattu puoli vuotta ennen kisoja NHL:ään varaustilaisuuden ensimmäisen kierroksen kymmenentenä pelaajana.
Rantanen saapui kisoihin Colorado Avalanchesta NHL-pelaajan statuksella. Hän oli ehtinyt pelata kuudessa NHL-ottelussa, mutta pistetili ei ollut vielä auennut.
Kisojen aikana Larmi ja Rantanen olivat huonekaverit.
– Katselin, että Mikon matkalaukku maksoi enemmän kuin minun lätkäkamani, Larmi nauraa.
– Mutta en minä sitä mitenkään ihmeellisenä asiana ajatellut. Enkä muista yhtään, mitä touhusimme yhdessä. Sen muistan, että Mikolla oli turnauksen aikana vähän enemmän media-aikaa kuin minulla! En tainnut sanoa mitään mihinkään mediaan, Larmi kertoo.
Se, että kolmosveskari ja joukkueen suurin tähti asutettiin samaan huoneeseen, kertoo osaltaan siitä, että Nuoret Leijonat oli kaikin puolin tasa-arvoinen ja tasavertainen joukkue.
– Silloin olin itse vielä ujo ja varovainen persoona. Muistan, että tuossa joukkueessa oli helppo olla. Koin itseni ihan tasavertaiseksi joukkueen jäseneksi. Koin niin sanotusti olevani palanen sitä juttua. Oikein hyviä ja lämpimiä muistoja on siitä joukkueesta, pelaajista, ihan kaikesta.
Vuodet ovat tuoneet itsevarmuutta
Kymmenen vuotta muuttaa ihmistä. Larmi sanoo, että hän ymmärtää tämän itsekin.
– Jotenkin tässä viimeisen kalenterivuoden aikana olen alkanut miettiä, ettei tässä olla enää niin nuoria kuin joskus. On siitä hetki kerennyt vierähtää, Larmi huokaa.
Nykyistä, puheliasta ja kaukalossa aika ajoin teatraaliseksikin heittäytyvää Larmia on vaikea kuvitella hiljaiseksi takarivin taaviksi.
– Huomaan sen kontrastin, kun olen saanut vähän lisää itsevarmuutta ja tällaiset ympäristöt ovat tutumpia. Nyt pystyn itsekin olemaan rennompi ja enemmän oma itseni kuin silloin uskalsin ja pystyin, hän vertaa.
Ei ole mikään ihme, jos Larmia kymmenen vuotta sitten vähän ujostutti, kun ajattelee, millaisella taustalla ja millaiseen porukkaan hän tuli.
– Puoli vuotta ennen kisoja en olisi itse eikä varmaan moni muukaan olisi uskonut, että pelaan joskus ammatikseni jääkiekkoa. Sen syksyn aikana olin vähän päässyt maistamaan Mestistä. MM-kisat oli ensimmäinen oikea urheilutapahtuma, jossa olin mukana. Sen kauden aikana ja muutenkin siitä eteenpäin asiat tapahtuivat tosi nopeasti, Larmi kertoo.
– Vasta jälkikäteen olen tajunnut, miten hieno kokemus se turnaus oli. Kauhean moni ei pääse kokemaan vastaavaa. Myöhemmin olen myös kunnolla ymmärtänyt, millaisia pelaajia meidän kopissa oli. Sen jälkeen on ollut hyvin erilaisia urapolkuja. Sitä on ollut ihan hauskakin seurata.
Sittemmin Larmin ja muutaman vuoden 2016 maailmanmestarin polut ovat ristenneet Leijonissa ja vuosien 2023, 2024 ja 2025 MM-kisoissa, joissa Larmi vahti Suomen maalia.
– Esimerkiksi ”Puljun” kanssa olemme jutelleet niistä nuorten kisoista. On ollut hauska puhua asioista uudesta perspektiivistä. Olemme naureskelleet, että roolimme olivat aika erilaiset. Pulju ei varmaan edes tiennyt, että olin siellä mukana, Larmi nauraa.
Hän viittaa tietysti nuorten MM-kisojen pistepörssin tehoillaan 5+12=17 voittaneeseen Jesse Puljujärveen.
Mikä johtaa mihinkin?
Larmin uralla asioita alkoi tosiaan tapahtua nopeasti.
Jo kisoja seuranneella kaudella 2016–2017 hän oli Liigassa HPK:n ykkösvahti. Keväällä 2019 hän juhli ”Kerhon” kanssa mestaruutta suvereenina ykkösvahtina.
Larmi sanoo jälkikäteen miettineensä, että ehkä kisoilla oli vielä suurempi vaikutus kuin hän aiemmin tajusi.
Tuolloin Nuorten Leijonien valmennustiimiin kuulunut Antti Pennanen aloitti uransa päävalmentajana Liigassa juuri HPK:ssa kaudella 2016–2017.
– Emme ole koskaan puhuneet asiasta, enkä ole varma, mutta ehkä sillä kisakokemuksella saattoi olla oma vaikutuksensa siihen, että päädyin samaan paikkaan, missä ”Pendo” aloitti päävalmentajana. Sen jälkeen meillä on ollut hieno yhteinen taival Hämeenlinnassa ja maajoukkueessa. Niin ne asiat aina jotenkin seuraavat toisiaan, Larmi miettii.
– Ja toki tässä ammatissa kaikki kokemukset vievät jossain määrin eteenpäin. Silloin kisoissa näki, missä oman ikäluokan kärki menee ja miten muut tekevät asioita.
Viisi vuotta myöhemmin…
Vuoden 2019 Suomen mestaruuden jälkeen Larmi lähti Pohjois-Amerikkaan Pittsburgh Penguinsin organisaatioon. Kausi kului farmiliiga AHL:ssä ja farmin farmissa ECHL:ssä.
Yhteen vieraspeliin Larmi pääsi penkille. Eikä missä tahansa, vaan Montrealissa.
– Jos yhteen peliin pääsee, ei kai parempaan paikkaan voi päästä. Minulla on käynyt hyvä tuuri, että olen saanut sen kokemuksen ja nähnyt sen hotellielämän. Vessanpöntöstä tuli jos jonkinlaista suutinta. Oli vähän parempi hotelli kuin East Coastin reissuilla!
Seuraavalla kaudella Larmi pelasi kuusi ottelua AHL:ssä ja palasi lainasopimuksella HPK:hon.
Vaikka Amerikka jäi valloittamatta, tuo reissu todisti Larmille, että hän on sillä tiellä, jota oli tavoitellut.
– Silloin nuorten maajoukkueen kanssa kirjasimme tavoitteita viiden vuoden päähän. Minun tavoitteeni oli olla sillä tasolla, että pystyn haastamaan kenet tahansa maalivahdin maailmassa. Viisi vuotta myöhemmin pelasin toista kauttani ”Jenkeissä”.
– Ehkä en ihan silloin vielä olisi voinut haastaa ketä tahansa. Mutta kaksi vuotta myöhemmin nousin maajoukkueeseen ja pystyin pelaamaan Ruotsissa sillä tasolla. Eli on minulla jonkinlainen ajatus ollut siitä, mitä kohti olen menossa, Larmi sanoo.
”Se taso Ruotsissa” oli todella korkea. Kaudella 2022–2023 Larmi oli Ruotsin Elitserienin paras maalivahti, voitti Växjössä mestaruuden ja hänet valittiin pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi. Valinnasta muistoksi tuli Jaroslavl Lokomotivin lento-onnettomuudessa vuonna 2011 menehtyneen tähtivahti Stefan Livin mukaan nimetty palkinto.
– Koen, että on nykyään vastassa kuka tahansa, pystyn haastamaan tämän. Jos realistisia ollaan, en ole joka ilta parempi kuin Igor Shestjorkin (NY Rangersin maalivahti), mutta yksittäisessä pelissä pystyn voittamaan hänet. Nykyään tiedostan positiivisessa mielessä, mitä pystyn tekemään, Larmi miettii.
– Olen pystynyt saavuttamaan niitä asioita, joita tavoittelin. Eli ehkä kaikki ei ole urallani ollut ihan tuulesta temmattua.
Rantanen jätti yksin hotellihuoneeseen
Keväällä 2022 Larmi siirtyi Pelicansista Växjöön, jossa vietti kolme seuraavaa kautta. Nyt mies torjuu kiekkoja Elitserienin Färjestadissa.
Kymmenen vuoden takainen huonetoveri Mikko Rantanen pelaa 11:ttä kauttaan NHL:ssä, nyt Dallas Starsissa.
”Se pieni ero” näkyi jo alkuvuonna 2016.
– Kun voitimme mestaruuden, Mikolla oli varaa buukata itselleen oma huone. Mikko vaan ilmoitti, että älä ihmettele, jos häntä ei näy! Mutta minähän vain hyödyin siitä, Larmi nauraa.
Vaikka oma rooli jäi pieneksi, Larmin uralle nuorten MM-kisat olivat merkittävä tapahtuma. Siksi hän neuvoo nykyisiäkin Nuoria Leijonia olemaan miettimättä liikaa tulevaisuutta.
– Sanoisin kundeille, että eläkää vain sitä hetkeä. Se on vähän sama vinkki niin itselleni kuin kaikille muille. Nuorena voi tulla helposti mietittyä, mitä tulevaisuus tuo, ja jos tämä peli menee näin tai noin, mitä sitten tapahtuu. Kannattaa unohtaa se ja nauttia hetkestä. On upeaa, kun saa olla mukana siinä joukkueessa ja pelata niitä pelejä. Kannattaa vaan olla läsnä siinä, mitä milläkin hetkellä on, Larmi sanoo.
Haastattelu: Harri Pirinen
Lue myös: Kultaleijona törmäsi seinään ja nousi jaloilleen – ”Ei tiennyt, mitä tulevaisuus tuo”
Lue myös: Tämän miehen liika innokkuus meinasi pilata Suomen kultajuhlat – ”Jos katsottaisiin videolta…”
Lue myös: Tällä miehellä oli Suomi-kiekon kovimmat ketjukaverit – ”Silloin oli vain unelmia”
Siniviiva julkaisee loppuvuoden ja nuorten MM-kisojen aikana haastattelut vuoden 2016 nuorten maailmanmestareista. Juttusarjan kirjoittaja kirjoitti vuonna 2016 ilmestyneen kirjan Nuorten jääkiekon maailmanmestarit (Minerva).
