Vyyhti alkoi purkautua kaksi viikkoa sitten.
Miesten kakkosdivisioonassa Laukaan Gladiatorsissa pelaava maalivahti Meeri Räisänen kertoi Instagram-tilillään ja Siniviivan haastattelussa, että valtaosa hänen torjunnoistaan vierasottelussa Joensuun Petoa vastaan oli jätetty merkitsemättä tilastoihin.
Räisäselle merkittiin 19 torjuntaa, kun totuus oli yli 50.
Tämän jälkeen lukuisat maalivahdit eri sarjatasoilta ottivat yhteyttä Räisäseen ja kertoivat, että tilastointi on virheellistä kaikilla tasoilla – myös Liigassa.
Liigassa pelanneista maalivahdeista Frans Tuohimaa ja Oskari Setänen ovat kertoneet Siniviivan haastatteluissa omista kokemuksistaan.
Huippuvahtien mukaan erityisesti kaudella 2022–2023 käyttöön otettu älykiekko on vääristänyt tilastoja huomattavasti.
Tuohimaa perusteli omassa haastattelussaan perinpohjaisesti ja lukuisin eri esimerkein, mikä kaikki älykiekon laskemissa torjunnoissa on pielessä.
– On tosi vaikea ymmärtää, että jos huippusektorilta tulee laukaus, joka on menossa 5–10 senttiä ohi maalin, se ei olisi torjunta. Täytyyhän sen olla. Tai jos lauotaan laidasta takapatjaan, enhän minä voi jättää torjumatta, vaikka kiekko olisi menossa ohi. Jos torjun kiekon mailalla kulmaan, sekin on hyvä torjunta, vaikka kiekko olisi menossa vähän ohi.
– Entä jos läpiajossa tuikkaan kiekon mailallani pois pelaajalta? Se on iso gamesaver. Se, että maalin ohi menevää kiekkoa ei lasketa torjunnaksi, on veskarin kannalta ihan täyttä paskaa, Tuohimaa luetteli.
Tuohimaa myös huomautti, että älykiekon käyttöönoton jälkeen yksittäisten otteluiden torjuntamäärät jäävät usein erikoisen pieniksi.
Torjuntaprosentti ei kerro mitään
Oskari Setänen taas korosti, että eri aikakausien tilastot eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska torjuntojen laskentatapa on muuttunut.
Setänen myös sanoi, ettei pelkästä torjuntaprosentista voi nykyään päätellä juuri mitään maalivahdin onnistumisesta.
– Jos katson, että tuon maalivahdin kauden torjuntaprosentti on 88,9, ei ole mitään hajua, onko veskari pelannut hyvin vai huonosti. Aiemmin olisi voinut helposti sanoa, että on mennyt huonosti, Setänen sanoi.
– Pelaaminen maaliodottamaa vastaan antaa mielestäni todenmukaisemman kuvan maalivahdin tasosta. Se alkaa olla jopa kaikkein tarkin luku. Luotan siihen enemmän kuin torjuntaprosenttiin. Tai ainakin tarvitsen sen luvun tueksi, että saan oikean kuvan jonkun maalivahdin pelaamisesta, Setänen lisäsi.
”Yli 90 prosentin aika vähän tunkua”
Eräs liigan konkariosastoon kuuluva maalivahti viestitti Siniviivalle näin:
– Onhan torjuntaprosentit pudonneet viime vuosina aika alas. 90 prosentin yli on aika vähän tunkua. En sitten tiedä, onko jotain yhteyttä siihen, että älykiekko laskee torjunnat nykyään. Siinä tulee isot erot, jos jää viisi torjuntaa per peli saamatta, kun aletaan laskemaan prosentteja vaikka 30 pelin mittakaavassa.
Eräs toinen Liigan aktiivivahti taas olisi halunnut kertoa Siniviivalle kokemuksistaan tältä kaudelta. Kyseiseltä maalivahdilta oli jäänyt eräässä ottelussa suuri määrä torjuntoja tilastoimatta älykiekkotekniikan petettyä.
Maalivahdin seuran viestintäpäällikkö kuitenkin ilmoitti, ettei tästä asiasta puhuminen olisi hyväksi ”yhteiselle asialle”.
Käytännössä asia on siis niin, että maalivahdit haluaisivat puhua, koska kyse on tavasta, jolla heidän työtään arvioidaan. Liigan ja seurojen sisällä taas ei innostuta asian puimisesta, koska kaikki tietävät, että torjuntojen laskemisella ei nykyään ole paljon tekemistä sen kanssa, miten monta kertaa maalivahdit oikeasti puuttuvat peliin estäen maalin tai maalipaikan syntymisen.
Siniviiva tutki tilastot – tulos shokeeraa
Jonkun on kuitenkin kerrottava totuus. Siksi Siniviiva tarttui toimeen.
Kävimme läpi SM-liigan maalivahtitilastot kaudesta 2014–2015 alkaen.
Kävi selväksi, että maalivahtien oma tuntuma on oikea. Nykyään 90 prosentin yli tosiaan on aika vähän tunkua. Ja yli 91 tai 92 prosentin lukemaan yltää enää aniharva maalivahti.
Muutos alle kymmenen vuoden takaiseen on valtava.
Esimerkiksi kaudella 2015–2016 yli 90 prosentin tarkkuudella kiekkoja pysäytti peräti 22 maalivahtia. Yli 91:n prosentin kirjasi 15 ja yli 92:n lukemat kahdeksan maalivahtia. Tuolloin kymmenenneksi parhaan maalivahdin torjuntaprosentti oli 91,96.
Seuraavalla sesongilla eli 2016–2017 yli 90 prosentin pääsi 21 maalivahtia, yli 91:n peräti 20 ja yli 92 prosentinkin kymmenen vahtia. Tilaston kymmenennen torjuntaprosentti oli peräti 92,06.
Oleellisinta on kuitenkin käydä läpi tilastot muutamalta viimeiseltä kaudelta ennen älykiekkoa ja älykiekkoaikakaudelta.
Kaudella 2019–2020 eli ennen runkosarjan viimeistä kierrosta keskeytetyllä ”koronakaudella” yli 92 prosentin torjuntatarkkuuteen yksi viisi maalivahtia. Kaudella 2020–2021 näin hyvin onnistui kolme maalivahtia, ja kaudella 2021–2022 jälleen viisi.
Eli kolmella viimeisellä älykiekottomalla kaudella yhteensä 13 maalivahtia kirjasi yli 92:n nousseen torjuntaprosentin.
Kun älykiekko otettiin käyttöön kaudella 2022–2023, kolme maalivahtia ylsi yli 92:n prosenttiin. On kuitenkin huomioitava, että vielä tuolla kaudella maalivahtien torjuntoja tarkistettiin ihmisvoimin ylöspäin, koska maalivahdit olivat nostaneet tilastoista äläkän.
Arvaatteko, miten on käynyt kahtena viime kautena, kun torjuntojen tilastoinnissa on luotettu sokeasti älykiekkoon?
No arvaatte.
Kaudella 2023–2024 92 prosentin rajan rikkoi vain yksi maalivahti, HIFK:n Niko Hovinen hyvin täpärästi. Hänen torjuntaprosenttinsa oli 92,03.
Viime kaudella runkosarjan torjuntaprosenttitilaston voitti Ässien Niklas Rubin (pääkuvassa) lukemalla 91,51.
Tämä on ainoa kerta 2000-luvulla, kun maalivahtitilasto on voitettu alle 92 prosentin lukemalla.
Eli kolmella tähän asti pelatulla älykiekkokaudella yhteensä neljä maalivahtia on ylittänyt torjuntaprosentin 92.
Kahdella viime kaudella yli 91 prosentinkin on yltänyt yhteensä vain 11 vahtia. Pelkästään kaudella 2016–2017 määrä siis oli 20.
Kuten Frans Tuohimaa sanoi, ero ei selity sillä, että maalivahtien taso olisi pudonnut näin merkittävästi tai laukauksia tulisi paljon vähemmän. Suurin selitys on se, miten torjunnat lasketaan.
Nyt ne lasketaan eri tavalla kuin ennen älykiekkoa. Siksi tilastot kaudesta 2022–2023 eteenpäin eivät ole vertailukelposia aiempiin tilastoihin.
Maalivahdit pitävät myös selvänä, että älykiekkoteknologia ei ole sataprosenttisen toimiva, ja siksi torjuntoja jää tilastoimatta.
– Sanotaan niin, että minulla ei ole ihan sataprosenttinen luotto tämän hetken teknologiaan. Ja tosiaan nykyään tarvitaan muutakin dataa kuin pelkkä torjuntaprosentti, Setänen kiteytti.
Maalivahtien tilastot 2014–2025
Alla SM-liigan maalivahtitilastot pähkinänkuoressa kaudesta 2014–2015 alkaen.
Tilastossa ensimmäisellä rivillä niiden maalivahtien määrä, joiden torjuntaprosentti oli:
yli 92% / yli 91% / yli 90%.
Tämän jälkeen kolmen parhaan maalivahdin nimi, seura, torjuntamäärä / päästetyt maalit / torjuntaprosentti.
Viimeisenä torjuntaprosenttitilaston 10:nneksi parhaan maalivahdin prosentti.
2014–2015
7 / 17 / 19
1. Juha Metsola Tap 1581 / 108 / 93,61
2. Eetu Laurikainen K-Es 1032 / 71 / 93,56
3. Juuso Riksman Äss 982 / 75 / 92,90
10:nnen prosentti: 91,82
2015–2016
8 / 15 / 22
1. Ville Husso IFK 945 / 74 / 92,73
2. Ryan Zapolski Luk 1334 / 105 / 92,70
3. Eero Kilpeläinen Kal 1439 / 114 / 92,66
10:nnen prosentti: 91,96
2016–2017
10 / 20 / 21
1. Teemu Lassila Tap 518 / 40 / 92,83
2. Jussi Rynnäs Kär 1135 / 92 / 92,50
3. Dominik Hrachovina Tap 983 / 81 / 92,39
10:nnen prosentti: 92,06
2017–18
5 / 12 / 17
1. Niko Hovinen Kal 542 / 37 / 93,61
2. Veini Vehviläinen Kär 786 / 64 / 92,47
3. Dominik Hrachovina Tap 1188 / 98 / 92,38
10:nnen prosentti: 91,28
2018–19
2 / 6 / 14
1. Veini Vehviläinen Kär 832 / 60 / 93,27
2. Jussi Rynnäs Kär 452 / 34 / 93,00
3. Jussi Olkinuora Pel 974 / 88 / 91,71
10:nnen prosentti: 90,48
2019–2020
5 / 9 / 13
1. Justus Annunen Kär 522 / 40 / 92,88
2. Michael Garteig Tap 860 / 66 / 92,87
3. Lukas Dostal Ilv 986 / 77 / 92,76
10:nnen prosentti: 90,50
2020–21
3 / 9 / 14
1. Lassi Lehtinen Luk 756 / 48 / 94,03
2. Eetu Laurikainen HPK 775 / 67 / 92,04
3. Niko Hovinen Spo 856 / 74 / 92,04
10:nnen prosentti: 90,91
2021–22
5 / 9 / 15
1. Joel Blomqvist Kär 330 / 21 / 94,02
2. Daniel Lebedeff HPK 448 / 34 / 92,95
3. Nick Malik Koo 782 / 66 / 92,22
10:nnen prosentti: 90,83
2022–23 (Ensimmäinen älykiekkokausi)
3 / 10 / 15
1. Marek Langhamer Ilv 873 / 72 / 92,38
2. Niklas Rubin Äss 1139 / 97 / 92,15
3. Lassi Lehtinen TPS 1079 / 93 / 92,06
10:nnen prosentti: 91,20
2023–24
1/ 7 / 13
1. Niko Hovinen IFK 439 / 38 / 92,03
2. Niklas Kokko Pel&Kär 452 / 41 / 91,68
3. Christian Heljanko Tap 1184 / 108 / 91,64
10:nnen prosentti: 90,51
2024–25
0 / 4 / 13
1. Niklas Rubin Äss 550 / 51 / 91,51
2. Petteri Rimpinen K-Es 986 / 96 / 91,13
3. Kim Saarinen HPK 704 / 69 / 91,07
10:nnen prosentti: 90,22
