Suomen jääkiekossa ja etenkin maalivahtipiireissä on kuhissut viimeksi kuluneen viikon aikana.

Syynä on maalivahtien epäluottamus siihen, miten heidän torjuntansa lasketaan ja tilastoidaan.

Käytännössä kyse on siitä, millaisella kriteeristöllä maalivahtien työtä arvioidaan.

Vyyhti sai alkunsa toissa viikonloppuna, kun miesten kakkosdivisioonassa Laukaan Gladiatorsissa pelaava maalivahti Meeri Räisänen nosti oman kokemuksensa esiin.

Räisänen torjui voitto-ottelussa Joensuun PeToa vastaan yli 50 kertaa, mutta tilastoihin hänelle merkittiin vain 19 torjuntaa.

Räisänen kertoi tapauksesta Instagram-tilillään ja Siniviivan haastattelussa.

Tämän jälkeen lukuisat maalivahdit eri sarjatasoilta ovat jakaneet omia kokemuksiaan samasta asiasta.

Torstaina Leijonissa olympia- ja MM-kultaa voittanut Frans Tuohimaa kertoi Siniviivan haastattelussa, että Liigassakin ongelmia on ollut pitkään.

Ongelma räjähti silmille kaudella 2022–2023, kun käyttöön otettiin niin sanottu älykiekko. Tämän avulla kaiken tilastoinnin piti muuttua automaattiseksi. Tämän jälkeen torjuntojakaan ei ole laskettu ihmisvoimin, kuten siihen asti.

Kyseisellä kaudella ja sen jälkeen tilastointi on ollut maalivahtien mielestä enemmän tai vähemmän pielessä. Yleensä enemmän.

Moni maalivahti on kertonut kokeneensa, että älykiekko jättää rekisteröimättä suuren määrän torjuntoja. Tällä on iso vaikutus maalivahtien torjuntaprosentteihin.

”Rehellisyys auttaa kehittämään tuotetta”

Liigassa 12 kautta pelannut ja Lukossa keväällä 2021 Suomen mestaruuden voittanut Oskari Setänen sanoo tietävänsä, että tilastoinnissa on ongelmia kaikilla tasoilla.

Setänen haluaa ja uskaltaa puhua, vaikka hän on tällä hetkellä työtön maalivahti.

Moni huipputasolla aktiivisesti pelaava tai toistaiseksi ilman työpaikkaa oleva maalivahti on ottanut yhteyttä Siniviivaan tai Meeri Räisäseen ja kertonut kokemuksistaan. Yhtä moni on kuitenkin sanonut, ettei halua puhua asiasta omalla nimellään julkisesti.

Setäsen mukaan ongelmasta nimenomaan pitää puhua. Hän tietää, että vain asiallinen kritiikki voi auttaa parantamaan epäkohtia. Tämä pätee kaikkiin asioihin elämässä ylipäätään.

– Rehellisyydellä pystyttäisiin parantamaan tuotetta (älykiekkoa) ja saataisiin koko toimintaa kehitettyä, Setänen sanoo.

”Sen jälkeen en ole luottanut”

Setänen sanoo huomanneensa heti kaudella 2022–2023, jolloin älykiekko otettiin käyttöön, että ilmoitettujen torjuntojen määrät putosivat radikaalisti.

– Muistan erityisesti yhden pelin, jossa koin pelanneeni ok erän ja tiesin torjuneeni 8–9 kertaa. Olimme aika lailla alakynnessä, ja vastustajalla oli useita laatupaikkoja. Kun luistelin kohti pukukoppia, minulle kuulutettiin neljä torjuntaa. Mietin, että mitä v***ua, Setänen kertoo.

– Tilastoa ei ollut korjattu pelin jälkeenkään. Seuraavana aamuna kysyin joukkueenjohdolta, mitä heidän tilastonsa näytti. Minulle oli siinä erässä eritelty yhdeksän torjuntaa, ja itse muistin helposti ainakin kahdeksan.

Setäsen joukkueenjohtaja kysyi Liigasta, onko tilastoa mahdollista korjata.

– Vastaus oli, että ei korjata, vaan Wisehockeyyn luotetaan. Selitys oli, että jos Wisehockey ei ole tarjonnut torjuntaa, kiekko olisi ollut menossa ohi maalin, Setänen sanoo.

Hän korostaa, että vastaavia pelejä oli useita.

– Se vaikuttaa torjuntaprosenttiin tosi paljon, jos päästää yhden, ja torjuntoja on oikeasti yhdeksän, mutta tilastojen mukaan neljä, hän huomauttaa.

– Ajatellaan, että otan hienon hanskakopin a-luokan paikalta tulleeseen laukaukseen tai torjun läpiajon, mutta teknologia mittaa, että kiekko olisi ollut menossa ohi maalin. Eihän siinä ole mitään järkeä. Sen jälkeen en ole luottanut teknologiaan, Setänen sanoo.

”Epäonnistumisen ja onnistumisen ero”

Setänen huomauttaa, että kaikki joukkueet pitävät omia tilastojaan, joissa on eritelty esimerkiksi laukaukset ja torjunnat.

– Kun joukkueiden tilastot heittävät selvästi Wisehockeyn datasta, kenenkään ei tarvitsisi käyttää kovin paljon aikaa tutkiakseen, osuuko datan ja ”silmätestin” tulos yksiin.

– Jos ajatellaan, että tulos heittää keskimäärin viisi torjuntaa 60 pelin runkosarjassa, se on ihan älytön määrä. Ne on hurjia lukuja, hän sanoo.

Setänen muistuttaa, että jo pienellä erolla on erityisesti mielikuvissa suuri vaikutus.

– Jos maalivahdin kauden torjuntaprosentti on 89,7 tai 90,8, siinä on epäonnistuneen ja onnistuneen kauden ero.

Varsinkin maalivahtien, jotka ovat pelanneet jo ennen älykiekkoaikaa, on vaikea sopeutua uusiin tilastoihin. Näitä on edelleen suurin osa liigan maalivahdeista.

– Kun on itse pelannut ennen älykiekkoa, nykyään ei pysty tilastojen perusteella päättelemään mitään. Jos katson, että tuon maalivahdin kauden torjuntaprosentti on 88,9, ei ole mitään hajua, onko veskari pelannut hyvin vai huonosti. Aiemmin olisi voinut helposti sanoa, että on menyt huonosti, hän huomauttaa.

Syvädata auttaa totuuden jäljille

Siitä Setänen sen sijaan on mielissään, että älykiekon avulla on alettu tuottaa enemmän myös niin sanottua syvädataa.

Tällainen on esimerkiksi tilasto, jolla lasketaan, miten paljon maalivahti on onnistunut pelaamaan maaliodottamaa ”vastaan”. Tämä tarkoittaa sitä, miten monta maalia enemmän tai vähemmän maalivahti on päästänyt kuin vastustajan maaliodottama näyttää.

– Jos katson, että tämä 88,9 prosentin maalivahti on pelannut kuusi maalia odottamaa vastaan, hän onkin todennäköisesti pelannut aika hyvin. Tällä hetkellä pelkkä torjuntaprosentti voi olla hyvin harhaanjohtava eikä se välttämättä kerro mitään, Setänen sanoo.

Hän huomauttaa, että pelikin on muuttunut vuosien saatossa. Nykyään moni joukkue haluaa viimeiseen asti välttää kiekosta luopumista. Siksi nykyään ei ammuta yhtä paljon vain ampumisen vuoksi, vaan pyritään enemmän ampumaan niin sanotuista laatupaikoista.

– Senkin takia pelaaminen maaliodottamaa vastaan antaa mielestäni todenmukaisemman kuvan maalivahdin tasosta. Se alkaa olla jopa kaikkein tarkin luku. Luotan siihen enemmän kuin torjuntaprosenttiin. Tai ainakin tarvitsen sen luvun tueksi, että saan oikean kuvan jonkun maalivahdin pelaamisesta, Setänen sanoo.

Setänen korostaa, ettei hän ole poikkiteloin nykyteknologian kanssa. Ennen kaikkea hän toivoo, että tilastot saadaan totuudemukaisiksi.

– Sanotaan niin, että minulla ei ole ihan sataprosenttinen luotto tämän hetken teknologiaan. Ja tosiaan nykyään tarvitaan muutakin dataa kuin pelkkä torjuntaprosentti.

– Ja ylipäätään kaikki sääntötulkinnat kuuluvat jääkiekkoon. Jos kaikessa nojataan teknologiaan, se tappaa inhimillisyyttä.

Haastattelu: Harri Pirinen