Nuoret Leijonat 2016 – kymmenen vuotta myöhemmin: Kun Antti Kalapudas katsoo NHL-pelejä, hän näkee monta entistä ketjukaveriaan. Nyt hän pelaa uransa parasta jääkiekkoa.
Tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on pelannut samassa ketjussa sekä Sebastian Ahon ja Jesse Puljujärven että Mikko Rantasen ja Roope Hintzin kanssa? Ja ratkaissut Suomelle MM-kisojen finaalipaikan Ruotsia vastaan pelatussa välieräottelussa?
Nyt kysymykseen on tietysti helppo vastata, koska nimi luki jo jutun esirivissä. Mutta pubivisoissa kysymys on varmasti kovaa valuuttaa.
Niin se on. Antti Kalapudas pelasi juniorivuosinaan Kärpissä Ahon ja Puljujärven kanssa. Ja vuodenvaihteessa 2015–2016 nykyisten Dallas Starsin tähtien Rantasen ja Hintzin ketjussa nuorten MM-kisoissa.
– Kyllä näitä välillä tulee muisteltua, kun katselee NHL-pelejä. Tai kun juttelee ihmisten kanssa, ja joku kysyy, että kenenkäs kanssa sinä pelasitkaan MM-kisoissa. Moni on aika huuli pyöreänä, että näinkö oli. Näin se oli, Kalapudas sanoo.
Kalapudas ei ollut mainituissa ketjuissa mikään täytemies, ei todellakaan. Kärppien kauden 2012–2013 U18-ikäluokan joukkueessa hän voitti pistepörssin tehoilla 31+32=63. Aho saalisti kolme tehopistettä vähemmän. Puljujärvi ja Arttu Ruotsalainen keräsivät 51 pistettä.
Mainituissa nuorten MM-kisoissa Kalapudas ja Hintz napsivat tehot 3+1, Rantanen 2+3. Kalapudas keräsi pisteensä viidessä ottelussa, Hintz ja Rantanen seitsemässä.
– Kahdessa ensimmäisessä pelissä olin 13. hyökkääjä, eli en pelannut. Loppukisat pelasin tuossa ketjussa, hän kertoo.
– Siinä ketjussa oli hyvää kemiaa. He olivat tietysti kovia kavereita jo silloin, ja heillä on tiettyjä spesiaalitaitoja. Mitä kovempien kanssa pelaa, pelaaminen on aina helpompaa. Voisi tietysti olla vähän eri asia, jos heidän kanssaan pelaisi nyt. Ehkä he ovat nyt vähän edellä ja tavallaan kokeneempia, Kalapudas miettii.
Nimi historiankirjoihin
Kymmenen vuotta sitten Kalapudas pelasi samalla tasolla kuin mainitut, kovan NHL-uran tehneet pelimiehet. Ja lopulta se oli Kalapudas, jonka piti sinetöidä Suomelle paikka MM-finaalissa.
Kun Ruotsi otti välierässä Pula-Ahot eli Puljujärven, Ahon ja Patrik Laineen muodostaman supervitjan tiukkaan vartiointiin, esiin nousi kakkosketju. Suomen maaleista vastasivat Hintz ja Kalapudas, ja molempiin syöttöpisteen sai Rantanen.
Kalaputaan 2–1-maali ylivoimalla ratkaisi finaalipaikan.
– Niin se on historiankirjoihin jäänyt, Kalapudas sanoo.
– On se varnaan yksi elämäni tärkeimmistä maaleista.
Suomen kakkosylivoimassa pelasivat mainitun ketjun lisäksi Kasperi Kapanen ja ainoana puolustajana Vili Saarijärvi. Viisikko oli hionut kuvion, jossa Kapanen syöttää maalin taakse Rantaselle, ja tämä jatkaa maalin vasemmalta sivulta maalin eteen Hintzille.
– Ruotsi oli kai scoutannut sen kuvion, ja heidän keskimmäinen miehensä tuli niin lähelle Hintziä, että siinä ei ollut tilaa. Mutta samalla Kalaputaalle oli jäänyt toiselle puolelle tilaa, Mikko Rantanen muisteli tilannetta vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassa Nuorten jääkiekon maailmanmestarit.
Rantanen kiersi maalin ja syöttikin toiselta puolelta Kalaputaalle.
– Ruotsin pelaajat eivät oikein huomioineet minua, kun peli oli pyörinyt toisella puolella. Olin päässyt uimaan aika lähelle b-pistettä. Mikko syötti minulle ja pidin kiekkoa hetken. Sinä aikana Mikko ehti hyvin maskiin, Kalapudas muisteli kirjassa.
Kun Kalapudas viritti laukaustaan, Rantanen teki maalin edessä hyppymaskin. Kalapudas laukoi kiekon Ruotsin maalivahdin Linus Söderströmin längistä jäätä pitkin maaliin.
– Rantanen teki sellaisen maskin, ettei veskari nähnyt mitään. Pääsin laukomaan aika keskeltä. Ei siinä sen kummempaa ollut, Kalapudas sanoo nyt.
Kalapudas muistelee olleensa ketjussa monipuolinen hyökkäyspään pelaaja – kuten nykyäänkin.
– Kun pääsin siihen ylivoimaan, pystyimme olemaan tehokkaita, hän muistelee.
”Oli vain unelmia”
Kymmen vuotta on joskus lyhyt, joskus pitkä aika. Kalapudas sanoo, että vuodenvaihteen 2015–2016 MM-kisoja miettiessä tuntuu, että se on tapahtunut ”kauan sitten”.
– Siltä se tuntuu, että hetki on vierähtänyt.
Siinä kun edellä mainitut ketjukaverit ovat tehneet mittavan NHL-uran ja koko mestarijoukkueesta 14 pelaajaa on pelannut ainakin yhden NHL-pelin, Kalapudas on pysytellyt liigakaukaloissa. Ensin kaksi kautta Kärpissä, sitten kaksi ja puoli Sportissa. Sitten kolmella eri kaudella JYPissä ennen lyhyttä paluuta Kärppiin.
Nyt menossa on neljäs kausi SaiPassa.
– Ei sitä silloin osannut ajatella, miten ura menisi. Kaikki oli vaan unelmia. Tottakai olisin halunnut pelata änärissä ja muuta. Eiköhän NHL ole unelma kaikilla, kun aletaan pelaamaan. Mutta päällimmäinen ajatus oli, että jääkiekosta tulisi ammatti. Siinä mielessä ura on mennyt niin kuin ajattelin.
– Olen toki vieläkin kiinnostunut pelaamaan ulkomailla, mutta ei ole tullut niin houkuttelevaa tarjousta, että olisin lähtenyt.
Parhaat vuodet vasta tulossa
SaiPassa Kalapudas on löytänyt uralleen uuden vaihteen. Viime kausi oli pisteillä mitaten Kalaputaan paras (runkosarjassa 26+23=49, pudotuspeleissä 8+5=13) ja toi myös miehen liigauran toistaiseksi ainoan mitalin, hopean.
– Kyllä viime kausi oli urani paras. Olen yrittänyt ottaa mukaan sen, mitä tein oikein ja jatkaa tällä kaudella samalla tavalla. Aina pitää yrittää kehittyä paremmaksi, hän sanoo.
Viime vuosina liigajoukkueiden keski-iät ovat laskeneet selvästi takavuosikymmenistä. Kalapudas, 29, on SaiPan neljänneksi vanhin pelaaja. Liiga-pelejä hänellä on SaiPan pelaajista eniten, 534 runkosarjassa ja 29 pudotuspeleissä.
Silti hän ei koe itseään millään muotoa vanhaksi pelaajaksi; kokeneeksi korkeintaan.
– Omasta mielestäni alan olla prime-iässä. Kun katsoo tuon maailmanmestarijoukkueen pelaajien uria, lähes kaikki pelaavat edelleen hyvällä tasolla. Ei tässä missään eläkeiässä olla, vaan sellaisessa iässä, jossa parhaat vuodet ovat käynnissä ja edessäpäinkin.
– Ainakin itsestäni tuntuu siltä, että kun on tullut kokemusta, pystyn olemaan ja olen aiempaa parempi pelaaja.
Kymmenkunta vuotta nuoremmille pelaajille, omiin MM-kisoihinsa valmistautuville Nuorille Leijonille Kalaputaalla on painava viesti.
– Kannattaa yrittää nauttia joka hetkestä ja elää päivä kerrallaan. Varsinkin jälkeenpäin olen tajunnut, että kun on valittu kisajoukkueeseen, on ollut etuoikeutettu. Jokainen ei sinne pääse. Saa olla terveesti ylpeä omasta roolistaan.
– Siellä saattaa päästä pelaamaan aika kovien kaverien kanssa ja sellaisia vastaan. Ei ole itsestään selvyys, että on päässyt pelaamaan sellaisten pelimiesten kanssa. Itselläni on siitä kokemusta.
Haastattelu: Harri Pirinen
Lue myös Miska Siikosen tarina: Kultaleijona törmäsi seinään ja nousi jaloilleen – ”Ei tiennyt, mitä tulevaisuus tuo”
Lue myös Joni Tuulolan tarina: Tämän miehen liika innokkuus meinasi pilata Suomen kultajuhlat – ”Jos katsottaisiin videolta…”
Lue myös Veini Vehviläisen tarina: Kultaleijona kasteli isänsä hautakukat mestaruusmaljasta – ”Tällaiset asiat ymmärtää vasta myöhemmin”
Siniviiva julkaisee loppuvuoden ja Nuorten MM-kisojen aikana haastattelut vuoden 2016 Nuorten maailmanmestareista. Juttusarjan kirjoittaja kirjoitti vuonna 2016 ilmestyneen kirjan Nuorten jääkiekon maailmanmestarit 2016 (Minerva).
