Arvoisat Siniviivan lukijat: nyt kannattaa täydentää popcorn- ja virvoitusjuomavarastot ja ottaa mukava asento sohvalla.

Tämä saippuasarja nimittäin jatkuu vielä pitkään.

Kyse on Suomen jääkiekon tilastointikohusta.

Jokainen jatko-osa tarjoilee todennäköisesti entistä herkullisempia hetkiä.

Tähän mennessä tapahtunutta:

– Matopurkki alkoi aueta toissa viikoloppuna, kun miesten kakkosdivisioonassa Laukaan Gladiatorsissa pelaava maalivahti Meeri Räisänen nosti esiin oman kokemuksensa. Hänen torjunnoistaan vierasottelussa Joensuun PeToa vastaan oli jäänyt tilastoimatta yli 30 eli noin kaksi kolmasosaa. Räisänen kertoi asiasta Siniviivan haastattelussa.

– Seuraavaksi Siniviiva yritti vääntää rautalangasta, miksi tilastojen täytyy pitää paikkansa.

– Tämän jälkeen Leijonissa olympia- ja MM-kultaa voittanut, nykyään Ruotsin IF Björklövenissä pelaava huippumaalivahti Frans Tuohimaa (kuvassa) otti Siniviivan haastattelussa tiukasti kantaa tilastoinnin epäkohtiin.

– Sen jälkeen Liigassa 12 kautta pelannut, Lukossa keväällä 2021 Suomen mestaruutta juhlinut Oskari Setänen kertoi Siniviivalle, ettei luota tilastontiin ja sanoi, että nykyään varsinkaan pelkän torjuntaprosentin perusteella ei voi päätellä maalivahdin onnistumisesta mitään.

”Ei olisi hyväksi yhteiselle asialle”

Tässä jatkosarjan viidennessä osassa päästään jo uusiin sfääreihin.

Kyse on tästä: eräässä liigaseurassa tällä kaudella pelaava maalivahti otti yhteyttä Siniviivan toimittajaan ja kertoi haluavansa puhua tällä kaudella sattuneesta tapauksesta. Eräässä ottelussa hänelle tilastoiduista torjunnoista oli puuttunut suuri osa.

Maalivahti oli jo soittamassa allekirjoittaneelle, mutta kiireisen tilanteen vuoksi sovittiin, että tehdään haastattelu hieman myöhemmin.

Kun haastattelu oli määrä tehdä, tilanne oli muuttunut. Maalivahti pyysikin ottamaan yhteyttä seuransa viestintäpäällikköön. Seuran käytäntö kuulemma on, että kaikki haastattelut sovitaan viestintäosaston kanssa.

Maalivahti halusi edelleen puhua ja arveli, että haastattelu varmasti onnistuu.

Toisin kävi.

Liigan hännille jämähtäneen entisen suurseuran viestintäpäällikkö ei ilahtunut ajatuksesta haastatella joukkueen maalivahtia. Perusteluja viestintäpäälliköllä oli kaksi.

– Jos maalivahti puhuisi nimellään, se ei olisi ”tässä tilanteessa” hyväksi seuralle.

– Jos maalivahti puhuisi nimettömänä (kuten maalivahdin toive oli), se ei olisi hyväksi ”yhteiselle asialle”.

Siniviiva selvittää asian perin pohjin

Perustelut ovat toisaalta ymmärrettäviä, mutta etenkin jälkimmäinen oli silti hyvin erikoinen.

Kyseisen maalivahdin, Tuohimaan, Setäsen, Räisäsen ja tavallaan myös Siniviivan näkökulmasta yhteinen asia on se, että tilastointi saadaan kuntoon ja ennen kaikkea oikeudenmukaiseksi.

Kuten Setänen totesi, (vain) rehellisyydellä pystytään kehittämään tuotetta eli älykiekkoon perustuvaa tilastointia. Kaikki edellä mainitut ovat maalivahtien ja lopulta kaikkien pelaajien yhteisellä asialla.

Seuran edustajan näkökulmasta yhteinen asia on Liigan, seurojen ja Wisehockeyn sopimus. Liigaseurojen edustajien ei sovi arvostella älykiekon toimivuutta.

Ristiriita ei sinänsä yllätä. Kun Suomen jääkiekkoilussa puhutaan ”yhteisistä asioista”, hyvin harvoin keskiössä ovat pelaajat.

On vaikea hahmottaa, mitä kyseinen seura tavoitteli tai sai tukkimalla maalivahtinsa suun.

Seura olisi voinut olla etulinjassa parantamassa pelaajien asemaa, mutta se valitsi toisin.

Siniviivan valinta taas on se, että koko tilastointiasia selvitetään perin juurin.

Lupaamme teille, arvoisat lukijat, että tässä saippuasarjassa ei ole päästy vielä kunnolla edes alkuun.

Kannattaa pysyä kanavalla.

Harri Pirinen