Viime lauantai oli Mikkelissä juhlapäivä.
Jukurien ja JYPin välistä liigaottelua seurasi peräti 3738 katsojaa, ja tunnelma Kalevankankaan Let’s Go Areenalla oli huumaava.
Yleisömäärä oli Jukurien tämän kauden otteluiden suurin, kun pois laskuista jätetään kaksi täyden tuvan eli 4200 katsojaa vetänyttä niin sanottua Heimo-ottelua.
Se oli myös lähes 1200 katsojaa yli Jukurien tämän kauden kotiotteluiden yleisökeskiarvon, joka on 2555.
Kiitos suuresta yleisömäärästä kuuluu paljolti Mikkelin naapurikaupungin JYPin kannattajille. Pelkästään JYPin virallinen kannattajayhteisö Hurrikaanisydän lähti otteluun valtavana bussiletkana, lähes 500 hengen voimin.
Myös lukuisia pienempiä autokuntia suuntasi noin 120 kilometrin matkan Jyväskylästä kaakkoon.
Noin tuhat ”ylimääräistä” katsojaa jätti Jukurien kassaan arviolta noin 30000 euroa.
Oikeastaan katsojamäärän lisäys oli jopa suurempi: Jukurien viiden edellisen kotiottelun yleisökeskiarvo oli ollut murheellinen 2055. JYP-ottelussa katsojien määrä siis lähes tuplaantui.
JYPin kannattajat tekivät Jukureille niin merkittävän palveluksen kuin yhden joukkueen kannattajien on mahdollista tehdä.
Mutta ihmeisiin Hurrikaanisydänkään ei pysty.
***
Jukurit on nimittäin lohduttamassa tilanteessa. Tämä kävi ilmi seuran maanantaina julkaisemasta tiedotteesta.
Paljon voi päätellä jo mainitusta yleisökeskiarvosta. Liigan toiseksi pienin keskiarvo on HPK:n 3343.
Kun katsojamäärä on noin 800 pienempi, Jukurien yhden kotiottelun keskimääräinen tuotto on varovaisestikin arvioiden noin 20000–30000 euroa pienempi kuin HPK:lla. Se tekee kauden aikana noin 600000–900000 euroa. Muihin joukkueisiin ero on tietysti vielä suurempi.
Jukurien pelaajabudjetti on jo Liigan pienin, 1,5 miljoonaa euroa.
Koko liikevaihto, 5,5 miljoonaa euroa, on yli miljoonan pienempi verrattuna toiseksi pienimpään.
Niinpä Jukurit päätyi kevään edetessä, kun pudotuspelipaikka näytti karkaavan sarvipäiden ulottumattomiin, ainoaan kestävään ratkaisuun.
Jukurit pani pelaajiaan lihoiksi. Niin piti tehdä, koska Liigan marraskuussa tekemä käsittämätön päätös kuluvan kauden sarjaohjelman muuttamisesta sen mahdollisti.
Siniviiva kertoi jo marraskuussa päätöksen taustat.
Kun Liigan häpeällisen päätöksen takia playouteja ja liigakarsintoja ei tänä keväänä pelatakaan, neljän joukkueen kausi päättyy kahden viikon kuluttua tiistaina.
Eli myös ottelutuotot loppuvat. Mutta pelaajien palkanmaksu – sepä jatkuukin huhtikuun loppuun asti.
***
Jukurit on päästänyt viime viikkoina hyökkääjät Alexander Ruutun ja Connor Fordin sekä puolustajat Juuso Airolan ja Alberts Smitsin muihin seuroihin.
Nämä olivat Jukurien tulevaisuuden kannalta pakollisia liikkeitä. Jukurit kertoo tiedotteessaan pelaajasiirtojen taloudellisen vaikutuksen olevan 300000–400000 euroa, eli 20–25 prosenttia koko kauden pelaajabudjetista.
Seura kutsuu päätöstään ”vastuulliseksi ratkaisuksi tulevaisuuden turvaamiseksi”. Sitä se kiistatta onkin.
– Ratkaisu ei ole urheilullinen luovutus, vaan taloudellinen toimenpide jatkuvuuden turvaamiseksi, tiedotteessa lukee.
Jukurit kertoo tiedotteessa seikkaperäisesti seuran tulo- ja kulurakenteesta, omistuspohjasta, Etelä-Savon alueen taloustilanteesta ja sen tuomista haasteista yhteistyökumppanuuksien hankkimiseen.
Voi sanoa, että seuran verkkosivuilla julkaistu kirje on harvinaisen rehellinen selonteko suomalaisen jääkiekon liigaseuran haasteista – toki myös mahdollisuuksista.
Niin ikään voi sanoa, että Jukurit teki harvinaisen järkevän ratkaisun ensi kautta ja koko seuran tulevaisuutta ajatellen – kun Liiga kerran antoi tähän mahdollisuuden.
Vaasan Sport päätyi ensimmäisenä ja fiksuimpana seurana vastaavaan ratkaisuun jo aiemmin. Ihmetellä sopii, miksi Oulun Kärpät ei tehnyt samaa ratkaisua. Kärpät ei nimittäin pelaa tänä keväänä pudotuspeleissä, mikä on Oulussa tietysti katastrofi.
Entiset suurseurat TPS ja HIFK yrittävät vielä pitää kiinni uskottavuutensa rippeistä ja taistelevat HPK:n kanssa kahdesta viimeisestä pudotuspelipaikasta – ja toivovat ihmettä pudotuspeleissä.
Näissä joukkueissa lasku maksetaan vasta ensi kaudella.
Harri Pirinen
