HPK:n historian toinen ja toistaiseksi viimeisin huippuhetki osui kevääseen 2019. Tuolloin hämeenlinnalaiset voittivat toisen Suomen mestaruutensa ikimuistoisella tavalla.
Markus Nenonen upotti kiekon kotijoukkue Kärppien verkkoon seitsemännen finaalin ensimmäisessä jatkoerässä ajassa 75.24 HPK:n pelatessa ylivoimalla.
Antti Pennasen valmennuksessa tullut mestaruus oli jonkinlainen yllätys toisin kuin seuran ensimmäinen, vuonna 2006 tullut kulta Jukka Jalosen valmennuksessa.
Vaikka HPK ei kuulu Liigan suuriin eikä kuulunut tuolloinkaan suurimpiin suosikkeihin, harva arvasi, millaiseen syöksyyn seura tuon jälkeen ajautuisi.
Viiden seuraavan vuoden aikana Kerho pelasi kotihallissaan Rinkelinmäellä yhden ottelun runkosarjojen jälkeen. Keväällä 2022 HPK selvisi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, jossa se hävisi kahden ottelun yhteistuloksella Lukolle.
Talvella 2020 Kerho oli koronapandemian vuoksi keskeytetyssä sarjassa keskeytyshetkellä seitsemäntenä. Vuosina 2021, 2023 ja 2024 joukkueen kausi päättyi runkosarjaan, kun sijoitukset olivat 11., 12., ja 14:s.
Puheenjohtaja tulisilla hiilillä
Ei ihme, että kesällä 2023 HPK Liiga Oy:n puheenjohtajaksi valittu, vuonna 2006 Kerhossa mestaruutta juhlinut Jyrki Louhi oli viime kevään viimeisillä runkosarjakierroksilla kuin tulisilla hiilillä ja käveli ottelujen aikana ympäri Rinkelinmäen hallin käytäviä pystymättä katsomaan otteluja.
Toki viime keväänäkin HPK selviytyi pudotuspeleihin vain, koska ne oli kasvatettu 12 joukkueen mammuttipleijareiksi. HPK:n sijoitus runkosarjassa oli 11:s.
Yhtä kaikki Louhen ja koko Hämeenlinnalaisen kiekkoväen tärkein toive toteutui: Rinkelinmäellä pelattiin pudotuspeli. Tosin vain yksi. Ässät pullautti HPK:n ulos ensimmäisellä kierroksella suoraan voitoin 3–0. Sekin, 3159 katsojan edessä pelattu ottelu oli kuitenkin konkurssin partaalla käyneelle seuralle taloudellisesti tärkeä.
Suunnitelma puuttui
Suurin syy HPK:n syöksykierteeseen löytyy seurajohdosta. Antti Pennasen päävalmentajakauden päättyessä keväällä 2020 seuralla ei ollut selvää strategiaa siitä, miten HPK pidetään huipulla. Tai jos oli, sitä ei totetutettu. Pelkästään päävalmentajavalinnat ja -ralli kertovat suunnitelmallisuuden puutteesta.
Pennasen jälkeen HPK:n päävalmentajaksi tuli tuolloin 32-vuotias Matti Tiilikainen. Tämän valmennuksessa HPK oli 11:s, ja mono heilahti jo pian seuraavan kauden alettua, lokakuun alussa 2021.
Jarno Pikkaraisen vajaan kahden kauden aikana Kerho oli yhdeksäs ja kahdestoista.
Sitten päävalmentajaksi löytyi 35-vuotias Maso Lehtonen. Kausi 2023–2024 toi 14. sijan, ja Lehtoselle näytettiin ovea jo seuraavan kauden syyskuussa. Päävalmentajaksi tuli 23. syyskuuta kokenut Mikko Manner.
Manner on voittanut apuvalmentajana mm. maajoukkueessa olympiakullan ja kaksi MM-kultaa sekä Kärpissä Suomen mestaruuden 2014 ja 2015. Päävalmentajana Manner johdatti Kärpät mestariksi keväällä 2018.
Ainakin penkin taakse kokemusta siis tuli rutkasti lisää.
Nyt kaikki tuntevat toisensa
Manner, nyt 51, oli finaalivastustaja Kärppien päälvalmentaja, kun HPK juhli edelllistä mestaruuttaan.
Mannerin valinta ja HPK:n kova tahtotila uuteen nousuun henkilöityy paljon juuri palavasieluiseen puheenjohtaja Louheen.
– ”Jykä” pitää hallilla jöötä. Hyvä kun uskaltaa aamuisin mennä hallille, kun Jykä on siellä venttaamassa nyrkki pystyssä, Manner veistelee Louhen roolista.
– No ei vaan. Meillä on tosi hyvä meininki. On yritetty elää perusarkea. Pojat ovat yrittäneet treenata niin hyvin kuin osaavat, ja valmentajat valmentaa niin hyvin kuin osaavat, Manner sanoo vakavoiduttuaan.
Viime kaudella Manner hyppäsi ruorin taakse viiden kierroksen jälkeen, kun HPK oli hävinnyt neljä ottelua ja saanut vain kaksi pistettä. Nyt lähtökohdat kauteen olivat täysin erilaiset.
– Tottakai siinä on iso ero. Nyt tunsin pelaajat ennalta ja pelaajat tunsivat minut sekä koko valmennustiimin toimintamallin. Kyseessä on ennen kaikkea kaksisuuntainen tie.
– Kun tulee uusi koutsi kesken kauden monoa saaneen tilalle, pelaajat ottavat tämän vastaan ja kuuntelevat tarkasti. Kun tulee uusi kausi saman koutsin alaisuudessa, mikään ei tule yllätyksenä, vaan jätkät tietävät suurinpiirtein, mitä odottaa, Manner järkeilee.
”Nyt pitää menestyä paremmin”
Manner myös muistuttaa, että jokaisen joukkueen arki alkaa joka kaudella uudestaan.
– Jokaisesta joukkueesta vaihtuu varmaan melkein kymmenen äijää. Usein ne pelaajat jatkavat, joiden valmennus haluaa jatkavan. Joillekin muutoksille koutsit taas eivät voi mitään. Mutta aina on tietyllä tavalla helpompi lähteä uuteen kauteen, kun olet ollut aikaisemmin paikan päällä, Manner sanoo.
Manner sanoo suoraan, että ensi keväänä kolme pudotuspeliä ei enää HPK:lle riitä.
– Tällä kaudella pitää menestyä paremmin. Mutta ensin pitää selviytyä niihin pudotuspeleihin. Se on kuitenkin fakta, että kaikilla on himo pelata paremmin ja pidempi kausi kuin viimeksi. Siihen on kaikki mahdollisuudet, Manner paaluttaa.
Mutta lisää heti perään toisen totuuden.
– Kauden aikana sattuu ja tapahtuu niin paljon kaikenlaista, ettei syksyllä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mitä sää tässä ennustat: viime vuonnakin kaikki ennakkoveikkaukset menivät ihan päin mäntyä, Manner huomauttaa.
SaiPa antoi uskoa muillekin pienille
Manner myös korostaa, että yllätyksellinen viime kevät, erityisesti SaiPan yltäminen finaaleihin asti, antaa uskoa kaikille muillekin Liigan ”pikkuseuroille.
– Se oli kaikille sellainen herätys, että kaikki on mahdollista. SaiPan esimerkki oli ihan huikea. Saivatkos he 61 pistettä enemmän kuin edellisellä kaudella. Eikä se jäänyt siihen, vaan he löysivät keinot melkein päästä kannuun käsiksi.
– Se oli esimerkki siitä, että kun saa hyvän draivin päälle, se voi kantaa pitkällekin. Siihen mekin uskomme, Manner sanoo.
Harri Pirinen
