Olli Jokinen sai keskiviikkona odotetusti, ansaitusti ja perustellusti potkut. Samalla ovenavauksella menivät Jokisen apuvalmentajat, jotka olivat muutenkin alusta alkaen herättäneen jo valintahetkellä ihmetystä.
Vain kaksi iki-HIFK:n miestä sai jatkaa posteissaan, Jan Lundell ja Ari Halttunen.
Uudeksi päälliköksi nimettiin Tommi Miettinen, entinen huippupelaaja ja kokenut päävalmentaja.
Useampi taho on tuoreeltaan pohtinut, miten kovaan ja vaikeaan paikkaan Miettinen joutuu. Ei joudu – tilanne on Miettiselle täydellinen.
Jos menestystä ei tule, vika ei tule olemaan Miettisen. Vika on niiden turistien, jotka ovat päätöksillään vieneet HIFK:n tähän täydelliseen alennustilaan. Miettinen ei pysty juuri muiden valitsemaan pelaajistoon vaikuttamaan. Pääosin samat naamat jatkavat.
Miettinen ei pysty myöskään vaikuttamaan sekamelskaan, joka HIFK:n taustalla riehuu. Se on heidän itsensä tehtävä.
Todennäköisesti mitään ei tapahdu, koska sama revohka on erotellut ja pestannut valmentajia ja erilaisia urheilujohtajia, ilman minkäänlaista vastuunkantoa.
Takaisin Miettisen tilanteeseen. Jos hän sen sijaan kääntää kurssin, ansio tulee käytännössä kokonaan hänelle, jonkin verran toki myös Janne Laukkaselle, joka antoi kalossin kuvaa OJ:n hanuriin ja pestasi Miettisen.
Miettisellä on siis tämä kausi aikaa näyttää, että hän pystyy viemään HIFK:n johonkin – ainakin pitämään sarjapaikan kevyesti – ja se taas sataisi vahvasti hänen laariinsa. Jos näin ei käy, mitä sitten – se ei ole Miettisen vika.
Samat lainalaisuudet pätevät jalkapallon puolella, etenkin suurmaissa. Golf-kentiltä soitellaan hätiin palomiehiä, jotka ottavat pätkäpestejä vastaan.
Jos homma ei toimi, he palaavat tekemään jotain muuta taskut pulleampina odottamaan seuraavaa puhelua. Jos homma toimii, saattaa alun perin pätkäpesti johtaa myös seuraavaan kauteen. Tietysti jääkiekossa on samaa, etenkin NHL:n puolella.
Joka tapauksessa Tommi Miettisen jatkoura on täysin turvattu, meni HIFK:ssa miten tahansa. Tilanne on riskitön, maine ei mene vaikka HIFK jatkaisi kyykkäämistä.
Mutta toisessa vaakakupissa onkin sitten isommat panokset: sateentekijän tai ainakin pelastajan rooli. Ja sitä kautta jatko edelleen, kaikesta huolimatta, yhdessä Suomen tavoitellummassa valmentajapostissa voisi jatkua tulevaisuudessakin.
Näkökulma: Lasse Honkanen
